Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Runojani osa 15


Lue myös

http://kobolttirunoja.suntuubi.com


 

 

Toivo
 


Särkynyt unelma.

Elämä lasinsirpaleina lattialla.

Taivaalla vain tummia pilviä,
aurinko kadonnut.

Siitä huolimatta,
kipinä sykki sisällä.

Toivo paremmasta huomisesta,
oli tatuoitu otsaluuhun.


Raimo.S
23.05.2012

.

 

 

Pakoon
 


Rajoitettu ihminen,
tekee epätoivoisia tekoja.

Kaatakaa aidat,
juoskaa vapauteen.


Raimo.S
24.05.2012

.

 


 

Syvä katkeruus
 


Syvälle meihin,
juurrutetun vihan ja katkeruuden,
voi vain rakkaudella poistaa.

 


Raimo.S
25.05.2012

.

 

 

Leveä hymy
 


Pohjoisen kansa,
tottunut kylmään ja viimaan

Katso hänen kasvojaan !

Kun lehti alkaa vihertämään,
lämpö hellii samalla vartaloa.

Leveämpää hymyä et löydä mistään.

Nautimme tästä hetkestä


R.S
28.05.2012

.

 


 

Väkivalta


Kädet vereen tahritut,
murhetta taakseen jättänyt.

Kun ei osaa rakastaa,
voi vain tuhota.


R.S
28.05.2012
.
 

 

Sateessa



Väreilevä vesi.

Taivaan pisaroiden leikki,
järven pinnalla.

Kohiseva ääni.

Pilvet itkevät.

Rannalla rauhaisa hetki,
kostea ja tuoksuva.


R.S
29.05.2012

.

 

 

Varjoissa kulkijat


Kadut eivät olleet autioita,
varjoissa kulkivat haamumme.

Emme nähneet niitä,
meillä oli kiire.


R.S
30.05.2012

.

 

 

Kaikki valmiina



Sinulla oli kädessäsi,
kaikki mitä elämääsi tarvitset.

Käytitkö mahdollisuudet,
jotka oli sinulle annettu.

Muita on turha syyttää,
virheistään.

R.S
31.05.2012

.

 


 

 

Vaihtelevaa


Oli hyviä päiviä,
mutta myöskin niitä huonoja.

Kaikki ne piti kuitenkin elää.

Niitä rikkaampana,
kohti tulevaa.

Aurinko nousee huomennakin.


R.S
04.06.2012
.
 

 

Kulkijat



Laskeutunut pöly.

Autiossa talossa jälki lattiassa,
askel piirti viivan.

Avattu homeinen verho,
kalpeat kasvot ikkunassa.

Silmissä ei mitään.

Ketään ei ollut sisällä,
kulkijat vain kulkivat,

Tuuli henkäili hirsien raossa,
hiljaisuus sen takana tyhjyys.

Pimeydessä ei kulkenut kukaan.

Yö on ympärillämme.


R.S
05.06.2012

.

 

 

 

Tyytymätön hölmö



Olemme sokeita,
vaativia hölmöjä.

Valitamme aina,
kuinka huonosti meillä menee.

Emme huomaa onnen hetkiä,
ainaisen valittamisen välissä.

Pysähdy !

Ajattele oliko asiat sittenkään,
niin huonosti kuin luulit.

Katso maailmalle ja ymmärrä.

Valo ympäröi sinut.


R.S
06.06.2012

 

.

 

 

Tuholainen



Kadotettu paratiisi.

Ihmisen paha ruumiillistuma,
tuhoten kaiken eteensä tulevan.

Ymmärtämättä miksi,
tekee silti.

Tuhotyötään suurella sydämmellä,
muka ihmiskunnan hyväksi.

Katsoisi kerrankin.

Mitä on saanut aikaan,
niska taipuen menneisyyteen.

Ymmärtäen.


R.S
07.06.2012

 

.

 

 

Olematon



Käteesi loisti valonsäde.

Sen alle ei varjoa tullut.

Olit vain ilmaa,
et ollut mikään, etkä kukaan.

Unohdettavissa,
kuin eilistä ei olisi ollutkaan.


R.S
08.06.2012

 

.

 

 

Kyynerpää



Ihmisyys kadotettu,
ahneus etunenässä.

Eteenpäin rynnivä, terävä kyynerpää.

Kaatuvat ihmiset ovat vain lisäpisteitä,
rahassa rypevän eliitin mielestä.

Kun se vauhti pysähtyy.

Äkisti.

Hymyiletkö vielä,
rahakasan päällä.


R.S
11.06.2012

 

.

 

 

Uusi aamu



Aamu-usvan taikaa.

Siivilöitynyt kapea valo,
säde viivoja piirrellen viileään hetkeen.

Linnut huokailevat oksilla,
silmät terävinä ruokaa etsien.

Pienet nokat ammottavat auki.

Nälkäisinä hamuavat,
höyryävää aamua.


R.S
12.06.2012

 

.

 

 

Kaunista



Lintujen laulu.

Kuuntelin niitä,
sielu auki.


R.S
14.06.2012

 

.

 


 

Onnellisuus



Koivussa kaunis viherrys.

Heleä aurinko ylhäällä.

Lempeä tuuli hivelee kasvoja,
sielussa seesteinen rauha.

Kaikki oli siinä hetkessä.

Muuta ei ihminen tarvitse,
ollakseen onnellinen.


R.S
15.06.2012

 

.

 


 

Vaikutus

Hymy valaisi päivän.

Ilo siitä lämmitti,
vielä huomennakin.


R.S
18.06.2012

 

.

 

 

Vastapuolet

Hillitön ilo ja nauru,
päättyi suureen suruun.

Pahat ihmiset olivat liikkeellä.


R.S
19.06.2012

.

 

 

Kuunnella

Linnut.

Kauniiden laulujen laulajat.

Olkaa myöhään syksyllä kanssani,
korvani haluaa kuunnella lauluanne.


R.S
20.06.2012

 

.

 

 

 

Kallistettu



Kuunsirppi halkaisi pilven.

Satoi vain toiselle puolelle järveä.

Toinen kuivui,
toisessa tulva lainehti.

Maailma ei ollut koskaan tasapainossa.

Kuu kallisti maapalloa hieman.

Kaaduimme.


R.S
21.06.2012

 

.

 

 

 

Yhdentekevää
 


Kadotettu päivä

Varjotkin himmenevät,
pimeys imi auringon.

Hipaisi tuuli hiuksia.

Menetimme ajatuksen päämme sisältä.

Kuljimme vailla päämäärää.

Päivä seurasi toista,
samankaltaista,
emme huomanneet mitään.

R.S
25.06.2012

 

.

 

 

Kuohut tunteiden



Pimeä yö,
vellova meri.

Vaahtopäät korkeat,
tunteiden ristiaallokossa.

Rakkautesi pieni siemen,
aallon pohjassa.

Uiden kiivaasti,
kohti aallon harjaa.

Tavoitellen kuohuvaa meren kärkeä.

Niin korkealle että näkisi tähtitaivaan.

Olisiko yksi tähti varattu.
sinulle ystäväksi.


R.S
26.06.2012

 

.

 

 

Viiltävä tuska



Sydämmeni avoin.

Herkkä minä,
rikkirevitty raastimella.

Leikelty siivuiksi, leikitty tunteillani.

Niin viiltää, niin viiltää.

Hajoan tähtisumuksi.

Rikki tuska minut  saa.

Kadotin sen ainoan rakkauden,
en itseäni voi sietää.

Päästin menemään,
vaikka kaipasin.

Jäi ikävä sieluni sisään.


R.S
27.06.2012

 

.

 

 

Risteyksessä



Meillä oli eri halut.

Arvostimme eri asioita.

Päämäärämme eivät kohdanneet,
silti elimme yhdessä pitkään.

Täydensimme varmasti,
toisiemme sielujen tyhjiöt.

Tuliko meistä yhdentyvä solu,
joka sykki samaan tahtiin.

Ajauduimme ehkä erilleen.

Pienissä myrskyissä.


R.S
28.06.2012

 

.

 

 

Erinlaiset



Suhteiden monimutkaisuus.

Sanomattomat sanat,
kuuntelemattomat viestit,
ymmärryksen puute.

Puhutaan, mutta eri asiaa.

Oletetaan mutta ei tiedetä,
kuin kaikki olisi selvää.

Mies ajattelee kuin mies.

Mutta mitä tuumaa nainen,
väittää tietävänsä mitä mies tuntee.

Ei se tiedä !

Jos ei kysy suoraan ja selvästi.

Vertauskuvilla puhuminen tuhoaa suhteen.

Olemmeko liian erinlaisia,
olemaan yhdessä.

R.S
29.06.2012

 

.

 


 

Sielun voima



Sieluni oli vahva.

Vartaloni valui hyytelönä,
kivien väliin.

Maaduin.


R.S
02.07.2012

 

.


 

Luonnon kauneutta




Metsälammen reuna.

Pehmeä ja upottava,
utuinen sumu.

Aamun ensi tunteina,
matalalla lentävä auringon säde.

Puiden rungot hehkumaan saa,
hetken päästä maailma on kirkkaampi.

Kuikka vain lauloi vastarannalla,
säveltään kuuluvaa.

Unelmoin kauneudesta,
joka kadota ei saa.


R.S
03.07.2012

 

.


 

Kauniit hetket




Elämän kauniita hetkiä.

Tuoksu joka leijailee kosteasta heinästä,
jossa hiljaa makaat.

Ääni kun vesi osuu rantakivikkoon,
iloinen veden loiske.

Naurava aallonharja.

Silmät tavoitti sinisen taivaan,
pilviä täynnä.

Ajelehtivat siellä murheista vapaana.

Hymyilevinä.


R.S
04.07.2012

.


 

Suomi




Metsän huokaisu,
hiljaa kuiskivat tuulet.

Värisevä kallio alla sammaleen.

Huutaa ulapan takana saaren ranta.

Rantakivet myrskyissä hioutuneet,
siloiset ja kauniit.

Heinä taipuu illassa.


R.S
05.07.2012

 

.


 

Varjossa



Auringon varjossa,
ei ollut muita,
kuin minä ja sieluton varjoni.

Olin eloton.

Varjoni lauloi iloisesti,
tuttua sävelmää kesästä.

Tuuli otti minuuteni ja vei pois.


R.S
06.07.2012

 

.


 

Väärä kuva



Elämän kovettamat kasvot,
pistävä tuijotus.

Suupielet alaspäin,
vaikka hymyilee.

Sielussa sulaa hunajaa,
mutta kukaan ei sitä nähnyt.

Hellyys huokui hänestä,
koskettajaa ei koskaan tullut.

Kaikki kaunis jäi piiloon,
hänen elämässään.


R.S
09.07.2012

 

.


 

 

Reitti


Järvenselän aallonharja,
oli valtatiesi.

Vastarannalla tulevaisuutesi.

Kuu piirsi himmeän kaistan,
jota pitkin purtesi tiesi seilata.

Kohti uutta elämää.

Tänään kaikki muuttui.


R.S
10.07.2012

.

 


 

Oivallus


Hidas oli vanhuksen askel,
näkökin huonontunut.

Hymyili vain hän.

Sillä tiesi salaisuuden.

Oivalsi eläneensä hyvän elämän,
vaikka vartalo rapistui ajassa.

Matka kohti taivaanrantaa alkoi.


R.S
11.07.2012

 

.


 

 

Sisus


Tajuttomuuden hetki.

Silmät kääntyneenä kohti aivoja,
että näkisi sielunsa tilan.

Olisiko siellä valoa ja hitunen ajatusta.

Viileä pää hehkuu,
kilpaa kuutamon kanssa.


R.S
12.07.2012

 

.


 

 

Joku toinen


Tunteet ,
jos ne ei ole omia.

Varastettu minä ei kauan pärjää.

Tässä kiihtyvässä maailmassa,
jossa aika on lyhentynyt.

Yksinäisyys lisääntynyt.


R.S
13.07.2012

.

 


 

 

Viileys


Kylmät airueet

Ripottelivat päällemme,
kosteuden siemenet.

Tukka liimaantuneena,
jatkoimme matkaa.

Jalka lätäkössä.

Unelmoiden lämmöstä,
jossain muualla.


R.S
16.07.2012

 

.


 

 

Kuvajainen


Kalpeat kasvot,
laiha vartalo.

Pakotettu elämään,
vieraan ihmisen vartalossa.

Sieluton rujo haamu.

Laahustaen hitaasti,
kohti omaa tuhoaan.

Elämän kipinä vain puuttui.


R.S
29.07.2012

 

.


 

 

Kuivunut


Mies ilman rakkautta.

Kuivuneena kelohonkana.

Valmiina leimahtamaan,
jos joku sytyttäisi.

Iloiset intohimon liekit,
lepattaisivat illan reunassa.


R.S
13.08.2012

 

.


 

 

Epätarkka


Usvainen maailma.

Todellisuus ei näyttäydy raakana,
helppo on tietä vaeltaa.


R.S
14.08.2012

 

.

 

 

Monet kasvot



Pahalla on kahdet kasvot.

Viaton enkelin hymy,
sisällä täysi piru.


R.S
15.08.2012

 

.

 


 

Rypistymätön



Ihminen ei vanhene,
se kypsyy sisältä päin.


R.S
16.08.2012

 

.

 

 

Erottaja
 



Matalalta aurinko kurkisti.

Himmeään aamuun,
kirkkaan viivan teki.

Kosteaan heinään.

Halkaisi yön ja päivän kahtia.

Jotta osaisimme elää,
oikeassa hetkessä.


R.S
17.08.2012

 

.

 

 

Liikaa valoa
 

 


Kuu katsoi aurinkoa,
aamuisessa hetkessä.

Päätti paeta.

Kirkkaus oli liikaa,
viileästä valosta,
pitävälle taivaankappaleelle.

Se kelmeänä loistaa,
hämäryyden hetkellä.


R.S
20.08.2012

 

.

 

 

Vaihtoehto
 

 


Rahallinen vaiko,
rahaton elämä.

elämisen taitoa,
ei voi ostaa kaupasta.


R.S
21.08.2012

 

.

 

 

Näkökulma
 


Silmät.

Katsokaa tulevaan elämään.

Menneisyys saa jäädä unholaan,
kipeät asiat haudataan.


R.S
22.08.2012

.

 

 

Kaupunki
 


Keuhkot täynnä kaupunkia.

Silmät sokeana valoista.

Tuskainen parahdus hampaiden välistä,
kaikki on sanottu.

Haluamme hengittää luontoa,
elää vapaana.

Rajana taivaanranta.


R.S
23.08.2012

 

.

 

 

Voima rasvaa
 


Pieni sipaisu,
elämää leivän päälle.

Uusilla voimilla,
kohti tulevaa aikaa.

Vahvana ja voideltuna.


R.S
24.08.2012

 

.

 

 

Tunteet


Iso ja karhea koura,
piti hentoa kukkasta hellästi kiinni.

Suojasi toisella kädellä,
ettei tuuli taittaisi vartta.

Hempeä mieli oli miehelläkin.


R.S
28.08.2012

 

.

 


 

Elämän laineet



Elämällä oli hetkensä,
iloa ja lämpöä.

Kylmyyskin välillä piinasi.

Synkätkin yöt valuivat,
toinen toisensa perään.

Sittenkin se oli elämisen arvoista.

Aikaa kun kului,
kaikkea ei edes muistanut.

Unholan kaivoon vajosi,
Ajan hetkiä.

Hyvä niin,
oli helpompi elää päivänsä.


R.S
29.08.2012

 

.

 

 

 

Taivaan vaeltajat



Lipui sinessä,
tuulien syleilyssä.

Valkoiset pilvet.

Vapaana kulkien,
nähden maailmaa,
ylittäen meret.

Keveänä leijuen,
hymyillen vienosti.


R.S
30.08.2012

 

.

 

 

 

Valuva solu


Ilman ajattelua,
olemme yksisoluinen,
valuva alkulima.

Väristen tuulessa,
vailla suuntaa.


R.S
31.08.2012


.

 


 


Vanhemmat


Harmaantunut katse,
takana kirkas peili.

Sielun välähdykset,
säihkyen loistaa.

Heijastuen hetkittäin,
selkeäksi kuvaksi.

Sanoja piti tavailla,
mutta tuli ne sieltä.

Hetken päästä.

Mikä kiire tässä nyt on,
kerkiää sitä vähemmälläkin.

Valmis maailma.


R.S
03.09.2012

.


 

Autuas


Autuas,
osaa elää itsensä kanssa sopusoinnussa.

Maailman hetki on hänen.


R.S
04.09.2012

 

.

 


 

Kasvaminen


Kehittyä ihmisenä,
vaikka ei aina sitä itse huomaa.


R.S
05.09.2012

.

 

 

Kärsivällinen




Tuulet kiertävät minua.

Ajatukseni kadotin kivikasan varjoihin.

Sade ei kastellut kuivuneita huuliani.

Elämälle sokeat silmäni,
eivät nähneet tulevaisuuteen.

Ystäväni jo kuolleet,
yksin vain elän elämääni.

Joka aamu jaksan silti odottaa,
uutta parempaa huomista.

Olinko tyhmä vaiko,
optimistinen uuden elämän löytymiseen.

Odotan kärsivällisesti,
joka aamu auringon nousua.

R.S
07.09.2012

 

.

 

 

Viilentyneet  tuulet
 



Maailma kostui,
pilvet vyöryivät ylitsemme.

Syys iski terävät kyntensä,
luontoon kiinni.

Ravisteli puita,
lehdet tippuivat.

Maantuneiden kostea tuoksu,
täytti metsän.

Viileä tuuli riepotteli matalaa kanervaa.

Se tiesi että talvi on seuraavan kiven takana.

Valmiina nipistämään latvaa.


R.S
10.09.2012

 

.

 


 

 

Valaistu tie


Tie pimeä.

Himmeät lyhdyt kohti tulevaa,
kuutamo riitti minulle valoksi.

Olin menossa kohti huomista.


R.S
11.09.2012

 

.

 

 

 

Kohtuullinen elämä

 


Oli elämällä hetkensä,
iloa ja lämpöä.

Kylmyyskin välillä piinasi.

Synkätkin yöt saapuivat,
toinen toisensa perään.

Sittenkin se oli elämisen arvoista.

Aikaa kun kului,
kaikkea edes muistanut.

Hyvä niin.

Oli helpompi elää päivänsä.


R.S
12.09.2012

.


 

 

Väriloisto
 



Värien loistelias hehku.

Luonnon kauneuden,
silmiä hivelevä maisema.

Usva peitti lahdelman.

Viileässä illassa,
tyyni vesi odotti soutajaa.

Aika oli pysähtynyt.

R.S
13.09.2012

 

.

 


 

 

Muuttaja


Sulka valkoinen jäi rantaan,
viileän lammen.

Avasi siipensä,
liiti pois.

Kohti lämpöisiä vesiä.

Keväällä jälleen tapamme,
sinut uljas lumihiutale lintu.

Odotan lauluasi kun saavut.


R.S
14.09.2012

 

.

 

 

Muuttuva elämä
 



Päivät kuin laiha tuuli,
suunnitelmat valuivat sormien välistä.
Voimaa ei ollut puristaa kovempaa.

Vuosi siirtyi toiselle,
mitään ei tapahtunut.

On nyt aika, tehdä mullistava käänne.
Avasin purjeen,
lähdin elämän ulapalle seilaamaan.

Kohti seikkailuja.

Valo loisti saarien välissä.


R.S
17.09.2012

 

.

 

 

 

Rajoittunut


Tahmea henkien liike,
ajattelun rajoittuneisuus esti elämästä.

Ota haltuusi porttien avaimet,
aukaise lukkosi, ole elävä.

Hengitä vapaasti,
sinä luontokappale.

Palanen maailmaa sinussa.


R.S
19.09.2012

.

 

 

Lumen kahlaajat
 



Pieksee viima järven aaltoja.

Kylmät kivet ottavat iskuja vastaan,
aalto moukaroi rannan hiekkaa.

Sininen valo, halkaisee maan.

Pilvi kasteli,
kalutut koivut alastomana seisovat sateen alla.

Jäätynyt heinä valittaa,
haluaa taipua, mutta talvi tulee jo lähellä.

Vaanii se seuraavassa tuulessa,
joka leijuu pohjoisesta päällemme.

Lumen kahlaajat jatkavat hidasta elämäänsä.


R.S
20.09.2012

 

.


 

Pimeys itki
 



Planeettojen hento huokaus.

Kiertoradalla pimeydessä,
matkalla äärettömyyteen.

Vältellen tulta syöksevää aurinkoa.

Meteoriitti hipaisi,
taivas oli haavoja täynnä.

Musta yö itki.

Kyyneleet kuivia,
hiekkapölyä iiriksessä.

Kylmyys jäädytti tähdet,
jääkiteinä tuikkien himmeänä.

Laajenevassa tilassa,
jossa mikään ei ollut pysyvää.


R.S
21.09.2012

 

.

 

 

 

Tähtipöly


Sormet tiukasti kiinni rakkaudessa.

Sydämmestä puristaen,
vapaana virtaava veri.

Haavat lihaksen, pinnassa tihkuvat,
unohdettua kaipausta.

Pilvet eivät vaimentaneet,
sykkivää ihanuutta.

Tähtipöly avaruudesta loisti kirkkaana.

Pimeys ei haitannut.

Rakkaus johdatti seuraavaan päivään,
hengitin elin tänäänkin.


R.S
25.09.2012

 

.

 

 

Naurava ihminen


Iloinen vihellys.

Liha hymyili, luutkin vääntyivät nauramaan.

Puhalsin kovaa, karkoitin tummat pilvet.

Valo helmeili aamulla,
puut loistivat punaisessa hehkussa.

Kostea heinä taipui pisaroiden painosta.

Aamu helli minua,
pehmeä usva leijui tieni päällä,
minun oli määrä kulkea matkani.


R.S
26.09.2012

 

.

 


 

Muutoksen tuojat


Viileä vesi,
suon reunalla kurki.

Matalapaine riehuu.

Lentämään lähti, kohti etelää,
tuoden nokassaan viileän tuulen,
aika muutoksen jo koittanut.

Hehkuva elämä jäi taakse.

Siivillensä nousi, lammen sinisestä syleilystä.

Joutsen hänen valkeutensa,
ylväänä liiti kohti,
lämpöisiä hiekkarantoja.

Siipiensä suojista tiputteli,
lumihippusia päällemme.

Kaarsi matalalta,
lumimyrskyn sai aikaiseksi.

Jäimme pipo päässä odottamaan,
lammen rantaan, uutta kevättä.


R.S
27.09.2012

 

.

 

 

Vapaa aalto


Kimalteleva aalto,
hehkuen värejä taivaan,
suuressa meressä kuohuen.


Vapaana ilman kahleita,
mieli lainehti,
vailla suuntaa kenenkään estämättä.

Keinotekoiset rajat rikottu,
avara maailma edessä.

Ruumis kahledittuna paikkaan kiinni.

Vaeltelin mieleni polkuja pitkin.

Katsoin kauniita maisemia,
nauroin tulevalle ajalle.


R.S
28.09.2012

 

.

 

 

Hehkuvat värit


Syksy tuli,
räjäytti värit maailmaan.

Kosteus on kaikkialla.

Luonto näytti,
kuinka kaunis se voi hetken olla,
ennen hiljaista valkeutta.


R.S
01.10.2012

 

.

 


 

Rakkaus sattuu


Kirvelevä sydän,
jätti lyöntejä väliin.

Tuskan parkaisu,
kuului vain sisälle päin.

Vartalo värisi horkassa.

Suonet valitti hetkisen,
hiljaisuus peitti kaiken allensa.



R.S
02.10.2012

 

.

 

 

Hytisevä kivi


Hahmottava mielentila,
aistit avoinna kuuntelemaan.

Kylmä kivi itki hiljaa,
routaisessa maassa.

Halusi olla lämpöisessä kesäillassa,
ilta auringon alla.

Talvi tuli jäädytti halut.


R.S
03.10.2012

 

.

 

 

Aika laineilla


Tuleva hetki,
takautumia menneestä.

Kaareva aika tuli takaisin,
eteesi tipahti menneisyys.

Elämän helvetti ja ilo silmissäsi,
joka hetki.

R.S
04.10.2012

 

.

 

 

Inhimillistä


Me kaikki,
ihmisyys.

Iloiset ja surulliset hahmot.

Nähdä toinen ihminen,
sellaisena kuin se on.

Ilman mitään kuorrutuksia,
koska sillä peitetään valheellisuus.

Hyväksyä hänet vikoineen,
koska emme ole täydellisiä kukaan.


R.S
05.10.2012

 

.

 

 

Etsien


Kaukana käsivarret,
ojennettuina hamuten maailmaa.

Silmä tiukasti kiinni kaukaisuudessa.

Horisontin raja,
häämöttäen verkkokalvolla.

Etsien elämääsi kaukaisuudesta.

Sinulla oli kaikki mitä tarvitset, aivan lähelläsi.

Olisit vain puristanut ja halannut kovaa.

Rakkaus ei kadonnut,
vaikka vuodet kuluivat.


R.S
08.10.2012

 

.

 

 

Unohdetut


Haamut ovat rakkaudettomia,
unohdettuja sieluja.

Teiden risteyksessä.

Katuvalot rikki,
kuutamo piilossa.


R.S
09.10.2012

 

.

 

 

 

Epävakaata


Sade piiskasi maata,
maailma itki omaa pahuuttaan.

Pilvet jatkoivat tummana matkaa.

Tuulet olivat kiemuraisia.

Me vain katsoimme taivaanrantaa,
epäuskoisina.


R.S
10.10.2012

 

.

 

 

Kohtalomme
 



Hahmot roudan jäykistämät,
sama ilme kasvoilla,
vaikka aika kulkee.

Keskipäivän aurinkokaan,
ei tuo notkeutta meihin.

Mikään ei muutu pohjolassa.

Talvi on kohtalomme.


R.S
11.10.2012

 

.

 


 

Väärä maa

 


Vaalea kalpea koivu,
routaisen peiton syleilyssä,
täristen horkassa.

Isojen kivien välissä,
lohkareet puristivat juuria.

Pohjoisen viiman hivellessä tuohen reunaa.

Ujellus kuului kauaksi asti.

Valitti alaston puu kohtaloaan,
miksi synnyin tänne.

Palmuna haluaisin olla etelän saarella.

Vie minut sinne.


R.S
12.10.2012

 

.

 

 

Muutto
 



Hallittu kaaos,
suljetut ovet.

Laudat ikkunoiden päällä.

Pihatie autio,
kulkijat kadonneet.

Itkuiset kasvot, matkalla muuttoautossa.

Valtiovalta pakotti lähtemään,
suureen betonilähiöön.

Tuntemattomaksi kasvoksi,
muiden hiljaisten joukkoon.


R.S
15.10.2012

 

.

 

 

Sydän hymyilee

 


Rakkaus on omituinen eläin.

Tuottaa se tuskaa,
kyyneleet vuolaana virtaa,
tunteiden kuohut meidät hukuttaa,
murhe joskus luonamme käy.

Iloa rinta täynnä.

Naurava sydän hymyilee.

Ilman sitä tuntuu haikealta,
sen kanssa on mahdoton elää.

Mutta se on rakkaus itsessään.

Vailla sitä olemme puolikkaita orpoja.


R.S
16.10.2012

 

.

 


 

Tuntematon aika
 



Hiiltyneet ajatukset.

Menneisyyden haamujen, laahustava kulku.

Kylmä käsi koski sielusi pintaa,
värisit kuin haavanlehti.

Silmäsi punaiset  katsoivat laskevaan aurinkoon.

Aika ei edennyt suoraan,
kaareva maailma muuttui epävakaaksi.

Kaaduit !

Kierähdit reunan yli.

Tyhjyys oli alapuolellasi,
lensit kohti tuntematonta aikaa.


R.S
17.10.2012

 

.

 

 

Runous


Tajuntasi pintaa,
hipaiseva hiljainen huuto.

Viileän silkin kosketus,
lämpöisellä vartalolla.

Kehosi jäi värisemään mielihyvästä.

Sanat koskettivat ihmistä.

Aloit miettimään niiden merkitystä.


R.S
18.10.2012

 

.

 

 

Vuorenhuippu


Huippu.

Korkealle kasatut kivet.

Varjot peitti pilvet.

Solaan jäi reitti tuulille,
avattu purje joella.

Yksinäinen kulkija mahtavassa luonnossa,
puristi maisema hänet pieneksi pisteeksi.

Virtasi vesi alas,
kiihtyvällä vauhdilla.

Paeten korkeutta.


R.S
19.10.2012

 

.

 

 

Taivas itkee


Itki taivas.

Kyyneleet ojassa vuolaana.

Vesi viileä, jäädytti.

Koski valtimona sykki,
pauhasi ja elämöi.

Vieden pisaroita, eteenpäin kohti talvea.

Kulki vesi jähmeänä jäästä,
mutta silti liikkuen.

Kohtaloaan aavistellen.


R.S
19.10.2012

 

.

 

 

Jäähdytystä


Viileä vesi hiveli hehkuvaa vartaloa.

Rakastunut veri kiehui kuumana,
sulatti rannalta jäänreunan.

Intohimo ui vapaana,
valmiina rakastumaan uudestaan.

Supistunut pupilli,
katsoi elämää kapeasta raosta.

Huohottaen höyryä.


R.S
22.10.2012

 

.

 

 

Jäätynyt heinä


Kuljettu polku,
nariseva jäätynyt heinä katkeaa.

Alas laskeutuneet kultaiset lehdet.

Viileät tuulet riepottelevat,
routaista maata.


R.S
23.10.2012

 

.

 

 

Suljetut silmät


Anna silmiemme levähtää hetkisen,
jotta huomenna näkisimme kauneuden.


R.S
24.10.2012

 

.

 

 

Kalpeat



Kylmyys vei kesältä terän,
riipi puut paljaaksi.

Jäi vain havuihin väriä vihreää,
ettemme unohtaisi lumen keskellä,
kesän sävyjä.

Laahustamme jäykkinä,
kinoksien läpi.

Myssy silmillä,
nenässä jäätynyt tippa.


R.S
25.10.2012

 

.

 

 

Pois heitetyt sielut



Kahlaten kostuneet jalat,
ojan kautta elämään.

Rikkinäinen kenkä.

Kiveen potkaistu kipeä varvas.

Tuuli kuritti samalla kurkun päätä,
suu auki kohti vastatuulta huutaen.

Olen minäkin ihminen.

Taivallettiin jonkun aikaa syksyssä.

Muovikassit käsissä roikkuen,
elämä niissä pakattuna,
sateelta suojassa.

Tämä oli tätä hetkeä ja aikaa.

Monelle kulkijalla,
kun elämä heittelee.


R.S
26.10.2012

 

.

 

 

Lyhyt kierto


Olimme hetken,
katsoimme maailmaa.

Ymmärsimme aikaa,
oivalsimme elämän suuren kysymyksen.

Sitten oli aika mennä pois,
jättämättä merkkiä .

Olla ja kadota.

Kohtalomme.


R.S
29.10.2012

 

.

 

 

Räntää


Hidas mieli, tummat ajatukset.

Vaakatasossa lentävä märkä räntä,
kosteana ja kylmänä vasten kasvoja.

Vetiset sukat vuotavissa kengissä.

Kuuma kivi taskussa,
tietäen ettei ensi kesänä,
tarvitse palella.


R.S
30.10.2012

 

.

 

 

Kuuma syli


Elämä ei ollut kiiltokuva,
hileet eivät kimaltaneet,
himmenevässä illassa.

Aurinko pilven takana lymyili.

Tunteiden aallot velloivat suuresti,
välillä hukuttaen.

Maininki heitti poloisen, käytettynä rannalle,
silmät hiekkaa täynnä.

Kontaten karkuun suuria tunteita,
tiesimme että ne satuttavat meitä vielä.

Siitä huolimatta,
emme voineet olla rakastamatta toisiamme.

Vaikka kaikki oli meitä vastaan.

Halasimme rannalla,
joka ei päättynyt koskaan.

Hiekka vain narisi jalkojemme alla.

Kuuma syli hehkui.


R.S
31.10.2012

 

.

 

 

Ahneuden hinta


Planeetamme vaikeroi.

Hehkuvat kyyneleet,
valuvat sihisten mereen.

Kallio värisi.

Teimme sille vain pahaa,
kulutimme loppuun kaikki sen voimat.

Halusimme kaiken.


R.S
05.11.2012

.

 


 

Palkka


Juokse.

Ota huominen kiinni,
kurota korkealle revi tähdet alas.

Haali rikkaudet itsellesi.

Unohda kaikki rakkaat.

Ole ylpeä ja väheksy muita ihmisiä.

Kuole yksinäisenä ja unohdettuna.


R.S
06.11.2012

 

.

 

 

 

Varmaa elämää


Varmuus elämästä,
harhaa se vain on,
katoaa kuin usva päivällä.

Haihtui pois.


R.S
07.11.2012

 

.

 

 

Kylmä kuiskaa


Horisontin hiljainen kuiskaus,
minä kylmenen.

Viimani luihin asti käy,
olen kylmä ja kolea.

Jäädytän kaiken, olen jähmeä.

Kesä ole hiljaa kun minä puhun,
nyt on talven hetki.

Tuulen reunalla lämpö ratsastaa.

Siellä se odottaa oikeaa hetkeä.
näyttäytyä.

Sitä odotellessa,
kaulahuivi tiukalle.


R.S
08.11.2012

 

.

 

 

 

Ilon etsintä


Kadotettu ilo.

Olet itse sen piiloon laittanut,
mielesi sopukoihin.

Siellä se on syvällä mietteiden alla.

Tallessa.


R.S
09.11.2012

.

 


 

Hellästi


Sykkivä sydän,
kirkkaana loistavat silmät.

Pehmeä vartalo vasten omaani,
olla vain olla ja nauttia.


R.S
12.11.2012

 

.

 

 

Saastuttaja


Oli vehreä luonto.

Kaikki muuttui, kauha murskasi maanpinnan.

Maassa ei kasvanut mikään,
linnut lopettivat laulunsa.

Joesta oli mahdoton kalastaa,
suli siima.

Happoa siinä virtasi.

Järvessä uiminen mahdotonta,
paloi nahka luita myöten.

Tulevaisuus on myrkyllinen,
huomisessa ei toivoa näy.

Saastuttaja vain nauraa.

Kätesi luinen, ilman lihoja,
kauhoo kuollutta rantahiekkaa.


R.S
13.11.2012

 

.

 


 

Sulatusta


Hymyilevä nainen,
sulatti kivisydämmen.

Miehen rinnasta.


R.S
14.11.2012

 

.

 

 

 

Loiste


Hämärä ympäröi meidät,
kaappasi kaamos meistä kiinni,
piti otteessaan.

Mielemme lainehti vapaana,
laulaen iloista lauluaan.

Kahlita ei meitä voi,
olemme vapaiksi syntyneet.

Musta yökin muuttui,
hehkuvaksi valoksi.

Rauha valtasi sielun.

Valo oli meissä sisällä.

Loistaen.


R.S
15.11.2012

 

.

 

 

 

Täyteläistä
 

Vain hetki olla,
vain hetki katsoa.

Jokainen niistä on kallisarvoinen tuokio.

Kukaan ei tiedä polkunsa pituutta,
elä nautiksellen täyteläistä elämää.

Anna niiden murehtia, joilla siihen on aikaa.

Naura elämälle,
ilolla kohti huomista.


R.S
16.11.2012

.

 


 

 

Karu maisema


Kadotettu valkoinen,
sulatti lämpö kaiken.

Kostea utuinen sää,
peitti meidät allensa.

Maapallo pysähtyi,
aika otti taka-askeleen.

Tuhosimme kaiken,
mikä kaunista oli.

Maisemassa ei näkynyt kuin puiden torsoja,
me olemme kohta samanlaisia.


R.S
19.11.2012

 

.

 


 

 

Havahtua


Katso.

 
Elämässäsi on muitakin asioita,
kuin pelkkiä epäonnistumisia.


R.S
20.11.2012
 

.


 

Elämisen aika


Odottaminen on turhaa,
se parempi päivä, ei tule milloinkaan.

Kannattaa elää,
nyt on sen aika.


R.S
21.11.2012

 

.

 

 

Etäällä


Henkinen yhteys,
pysyi vahvana.

Vaikka etäisyys oli pitkä,
sanat liikkuivat nopeaan tahtiin,
taivaan reunalla.

Ajatukset olivat yhtenevät.

Sielumme syntyivät kaksosina,
vaikkakin eri aikaan.

Maailma on meidän.

Rakastamme sanoja.


R.S
22.11.2012

 

.

 

 

Tunteiden syke


Lempeys hipaisi tunteiden pintaa.

Kostunut silmä liikutuksesta värisi,
elimme ja tunsimme.

Meissä ei kaikki vielä kuolleena roiku.

Lämmin syke tuntui kylkiluiden alla.

Meillä on toivoa vielä.


R.S
23.11.2012

 

.

 

 

Pysyvä kauneus


Maailma on valoisa,
kauneutta täynnä.

Muutoksen tuulet, sitä riepottelee.

Upea maisema on ja pysyy mielessämme,
niin  kauan kuin jaksamme.


R.S
26.11.2012

 

.

 

 

 

Lähtöpiste


Tiivistetyt ajatukset,
kohdennettu energia.

Ilman aitoja lainehtiva mieli.

Rajaton kokeilunhalu,
luovuuden alkupiste on syntynyt.

 

 

R.S
28.11.2012

 

.

 


 

Nykyaikaa



Ihmiset.

Kaikki joiden naama punottaa pakkasella.

Ajatukseni tässä hetkessä.

Puhumattomuus,
kiteytynyt viha vuosien saatossa.

Veriteot seuraavat toisiaan,
pisarat punaista peittävät maan.

Näköalaton elämä,
pienet piirit.

Oma sielu vain ystävänä.

Kysyttäessä sekään ei vastaa.

Puhukaa ihmiset ja kuunnelkaa mitä teille sanotaan,
ymmärtäkää myös sanoma.

Tekojen jälkeen on myöhäistä katua.

Raakuus ei saa olla hyve,
eikä ratkaisu kaikkeen.

Tunteet pintaan ja kohti huomista,
rakastakaa.


R.S
29.11.2012

 

.

 

 

Rakkauden voima


Vain hellä katse,
sykkivä sydän lainehtii rakkauden yli.

Kaikki mitä intohimoon tarvitaan,
on sinussa.

Pienestä siemenestä, se kasvaa suureksi.

Tunteet ovat vahvoja,
verenpunainen rakkaus.

Mikään este ei ole mahdoton,
jos tunteet ovat aitoja.


R.S
30.11.2012

 

.

 

 

Jäinen kide


Kosteus jäätyi kauniiksi kiteiksi,
ikkunan reunaan.

Läpi katsottaessa,
maailma näytti paljon paremmalta.

Kuin hetki sitten.


R.S
04.12.2012

 

.

 

 

Matkaaja


Katsoi pilvi pallon pintaa,
tietäen mitä todellinen vapaus merkitsee.

Lipui yli ja vilkutti hyvästiksi.

Minä vaihdan toiseen maanosaan,
silmäni lepää kaukaisen saaren rannassa.

Rantatyrskyjen huomassa.


R.S
05.12.2012

 

.

 

 


Oikeaa rakkautta


Minä rakastan sinua,
on pelkkä sana vain lauseessa,
vailla merkitystä.

Todellinen rakkaus on paljon syvemmällä,
se kestää myrskyt elämän.

Rakastua joka päivä, yhä uudestaan.


R.S
06.12.2012

.


 

Suljettu elämältä


Ahdistuneisuuden suljettu ympyrä,
ystävät kaikonneet.

Tumma verho vedettynä silmiesi eteen,
valoton maailma.

Muuta et kuule,
kuin oman raskaasti rahisevan hengityksesi.

Käsikin on liian raskas,
jotta voisit nostaa sitä ja tarttua puhelimeen,
pyytääksesi apua.

Haluat elää huomennakin.


R.S
07.12.2012

 

.


 

Ihminen tänään
 


Huuda sinä pieni olento.

Itke kyyneleesi sisälle päin,
peitä rikkoutunut sydän teipillä.

Nyyhkytä nurkassa aivan yksin.

Kun sieltä nouset,
kasvoillasi ei ilme muutu,
olet taas sama kova ihminen kuin aina.

Sisältä aivan rikki.

Vartalosi itkee herkeämättä.

Peitetyt korvat eivät kuule sitä,
tuska on vain sinun.

Aika on muuttunut,
sen mukana mekin.

R.S
10.12.2012

 

.

 

 

Notkea varsi



Nuorekas.

Ajatuksesi villi tanssi,
kohiseva veri sisällä pään.

Notkeat raajat, taipuisa varsi,
se oli nuoruus.

Hetki vain, pieni siivu elämääsi.

Taakse jouduit sen jättämään.

Vartesi on kunnioitusta herättävän jäykkä,
suora ryhti ja mielipiteet yhtä jäykkiä.

Niin muutti aika meitä.

Vaikka vannoimme ikuisen nuoruuden nimeen.

Jos jäi edes hitusen lapsekkuutta takaraivoon,
saisi olla onnellinen.

Ettei kaikki kadonnut ajan saatossa.

Lähtekäämme leikkimään.

Sinisillä leluilla.


R.S
11.12.2012

 

.

 

 

Revityt siivet 



Siivet jotka aukenivat.

Ottivat ilmaa allensa,
eivät olleet enkelin.

Kiusattu sielu yksinään,
etsi kadonnutta minuutta.

Valkoinen sulka leikkasi pimenevää iltaa,
matka oli pitkä.

Sen oli pakko kulkea,
jotta löytäisi etsimänsä.

Itsensä.


R.S
12.12.2012

 

.

 

 

Kovetettu sydän



Hahmo,
utuinen kuvajainen sielusi reunalla.

Viistetty mieli,
turtunut painon alla.

Silmät auki kohti alkavaa hetkeä,
näkemättä kuitenkaan mitään.

Käsin koskettelit tyhjyyttä,
sormet kuitenkin tunsivat jotain kovaa,
se oli kovettunut sydämmesi.

Maailman surut ja murheet,
tekivät siitä kyynisen tuijottajan.

Se sanomattakaan sanaa, vain katsoi,
päivästä toiseen.

Tunteet olivat kaikonneet kauaksi pois.


R.S
13.12.2012

 

.

 

 

Seesteinen



Hiljaisuus.

Rauha sielussa,
levollinen silmä.

Katsoo lumihiutaleiden,
hidasta leijuntaa kohti maata.


R.S
14.12.2012

 

.

 

 

Loistoa



Korkealle ja kovaa,
kimallusta, säihkyvää elämää.

Timantit joka reunalla kiinni,
koristamassa minuutta.

Yksi unohtui,
elämän laatu ja ihmisyys.

Kaikkea oli,
mutta onneton elämä,
siitä seurasi.

R.S
17.12.2012

 

.

 

 

Hän 


Nähnyt en häntä ollut,
vain pienen kuvan.

Sanoilla joita vaihtelimme,
oli suuri merkitys.

Tiennyt en, että tuntea voisin,
näin voimakkaasti.

Aivan kuin olisin aina tuntenut,
hänet entisestä elämästä.

Ystäväni.

Sielumme ovat kietoutuneet toisiinsa,
mystisellä tavalla.

Katsoimme samaa aamun sarastusta,
yhdessä.

Vaikka emme olleet vierekkäin.


R.S
18.12.2012
 
.
 

 

Hyljätyt



Sanat ovat vain sanoja.

Rakastavan sydämmen,
voi niillä viiltää halki.

Jättäen avuttomat puolikkaat sykkimään,
viimeiset hetkensä unohdettuina.

R.S
19.12.2012

 

.

 


 

Heijastuma



Kuu on riittävän kirkas.

Kun haluamme enemmän.

Palamme auringon kuumuudessa,
muodottomaksi kasaksi.

Malttakaamme

Kyllä se aamu sieltä tulee.


R.S
20.12.2012

 

.

 

 

Siroutunut


Valonsäde hajosi kappaleiksi.

Kiteytynyt jää,
muokkasi maailmamme kuvaa.

Oma elämämme on yhtä pirstaleina

Kiintopisteet josta pitää kiinni,
haihtuivat elämän kiireiden keskellä.

Tuntemattomaan maahan.


R.S
20.12.2012
 
.
 

 

Aikaa havaita



Hitaudessa on etunsa.

Kerkeää näkemään,
kauniin maailman.

Joka muuten menisi ohi aistien.


R.S
02.01.2013

 

.

 

 

Viilennetty rakkaus



Tuulet.

Riepottelivat sydäntäsi,
rakkauden pellolla.

Intohimosi sammui,
rankkasateen kastellessa roihuvaa sydäntäsi.

Alas leijuva oranssi lehti,
syksy tuli ja kaikki oli jo myöhäistä.

Kylmettyi tunteesi.

Viimeinen rakkauden ripe,
jäätyi pakkasten tullessa vieraaksemme.

R.S
03.01.2013

 

.

 

 

Kylmä aukko
 


Kylmyys,
järven jäässä höyryävä aukko.

Liha upoten jäiseen veteen.

Nautinto.

Kuohuava veri,
vahvassa liikkeessä vartalosi sisällä.

Kihelmöivä hetki,
noustessasi pois viileyden syleilystä.

Nautinnon hymy huulillasi.

 


R.S
04.01.2013

 

.

 

 

Kylmäveriset
 


Sininen hetki.

Valo himmeä,
kuvajaisen upotti silmiemme pohjalle.

Talvinen maisema,
porautui syvälle luuhun asti,
jäi sinne ikuisiksi ajoiksi talteen.

Olemme lumen kansa.

Osaamme elää vain täällä,
viileä kansakunta.


R.S
07.01.2013

 

.

 

 

Rakkauden muisto
 


Rakkauden perhonen oli kaunis.

Elon hetket vain niin vähäiset oli sillä,
kauneus jäi muistoihin.


Raimo.S
08.01.2013

 

.

 


Sivustoni jatkuu

http://kobolttirunoja.suntuubi.com

Käy lukemassa.


©2018 Koboltti1 - suntuubi.com