Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Koboltti 1




Omituinen kulkija. Elämässä pyörijä. Runoja ,omasta mielen sopukoista, ajatelmia tajunnan virran kirjoittaja. taidetta maalamalla ja grafikkaa.Tarkkuus ammunta, Ruuanlaitto (Fuusio ruuat) ja autojen virittäminen ja entisöinti.

Lista pitkä..



Nautin kirjoittamisesta, mutta hilkulla oli että äidinkielen ope olisi tuhonnut intoani kirjoitella.. en kuulemma ole sopiva tekemään mitään kirjoitus työtä ,saatikka Runoja...Mutta..Mutta. Mites kävikään.

Sieluni vuodatusta tulee paljon vielä lisää.

Onko elämä kaunista runoissa,

vaiko raadollisuus raatelee sanoja.



Moi

2013-02-13

Jouduin aloittamaan uuden sivuston, kun tallennustila tuli täyteen, voit jatkaa runojeni lukemista:

http://kobolttirunoja.suntuubi.com

Vieraile myös seuraavissa.

http://www.prologi.net    "  Raimo "

http://aarrerunot.fi   " Raimo S

http://www.webbisivu.com/rs_runot




 



Ajatelmiani/ runoja.



Aamu 


Auringon ensi säteet taittuvat 
koskesta nousevaan usvaan ja kietoutuvat hopeiseksi pinnaksi
osmankäämin ruskeaan varteen, 

joka tuulessa hiljaa värähtelee.





Joutsen

Lammen tyynellä pinnalla

Pinta väreilee ylväs valkoinen joutsen
siiven kärki pintaa hipoen kaartaa kohti veden pintaa.






Pimeys



Pimeys ei mitään , 

varovainen valon kajo kaukana, 
tie jatkuu taival pitkä, 

tietoisuus aamu tulee meistä 
riippumatta olemme tai emme, 

kiva hengittää olla.

 

 





Syysilta


Pimenevä syysilta, 
lyhdyt loistaa saunan kuistilla, 
liekki lepattaen. 


Ovi avautuu, 
kostea höyry nouse yläilmoihin. 


koivunlehtien tuoksu leijailee pitkään. 


Kosteat ja höyryävät vartalot, 
kirmaavat kohti tummaa järveä, 
loiskahdus.


kuun loisteessa veden pinta väreilee, 
kuin miljoona timanttia. 


Veden pinta rauhoittuu, 
äänettömyys ympäröi kaiken. 


Rauha.



 

 


©2018 Koboltti1 - suntuubi.com